Asianajotoimisto Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy
hero_pattern.png

Artikkelit

Asianajotoimisto Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy - Lakipalvelut Turussa, Salossa ja Jämsässä

Kauko-ohjattavan ilma-aluksen tai lennokin lennättäjän vastuu

Nykypäivänä kaiken maailman kauko-ohjattavat helikopterit, kansankielessä ”dronet”, ovat yleistyneet kovasti ja niitä saa ilmeisesti hyvinkin sopuhintaan. Sikäli kun semmoinen putoaa jonkun päähän vaikkapa teknisestä viasta johtuen, kuka maksaa ja korvaa? Sitä pohditaan tämän viikon artikkelissa.

Trafin sivuilta selviää, että periaatteessa samanlainen kauko-ohjattava laite voi olla joko lennokki taikka kauko-ohjattava ilma-alus. Seuraavassa Trafin sivuilta härskisti kopioidut määritelmät:

”Laitteen käyttötarkoitus ratkaisee, eli sama laite voi olla kumpi vaan riippuen kulloisenkin lennätyksen tarkoituksesta.

Lennokki on lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen

Kauko-ohjattu ilma-alus on ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-aluksessa mukana olevaa ohjaajaa ja käytetään lentotyöhön. Lentotyöksi katsotaan mikä tahansa muu kuin harraste ja urheilu käyttö.”

No siitä ei paljon viisastuttu. Eli jos samaa vempelettä käyttää kuvatakseen vaikkapa kiinteistön myynti-ilmoitusta varten, kyseessä lienee tuolloin kauko-ohjattu ilma-alus. Jos samalla vehkeellä puolestaan toisena päivänä pyörii huvikseen ympyrää taivaalla päristäen samalla huuliaan, kyseessä voisi sitten olla lennokki.

Mitä väliä sillä on, kumpi on kyseessä? Paljonkin. Kauko-ohjatun ilma-aluksen osalta pätee niin sanottu ankara vastuu, joka määräytyy ilmailulain (864/2014) 136 §:n perusteella. Ankara vastuu ilmailulaissa muotoiltuna kuuluu nimittäin seuraavasti: ”Ilma-aluksen omistaja, haltija ja käyttäjä ovat huolimattomuudestaan riippumatta yhteisvastuussa vahingosta, joka ilma-aluksen käyttämisestä ilmailuun aiheutuu henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta kyseisessä ilma-aluksessa.”

Yllä sanottu tarkoittaa selkokielelle käännettynä sitä, että kauko-ohjattavan ilma-aluksen käyttäjä vastaa kaikesta aluksen aiheuttamasta vahingosta riippumatta tuottamuksensa tasosta. Iskikö koneeseen salama ja se putosi auton päälle siitä syystä? Ihan sama, maksa. Tuliko koneeseen häiriö ja putoaminen johtui siitä? Ihan sama, maksa.

Jos kyseessä kuitenkin on lennokki: vastuu määräytyy vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella. Sen perussäännöksen eli 2§ perusteella: ”Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.”

Tämä puolestaan tarkoittaa käytännössä sitä, että ilma-aluksen kuljettaja vastaa vahingosta vain, jos hän on aiheuttanut sen tahallisesti tai huolimattomuuttaan. Eli jos kone putoaa käsittelyvirheen takia auton päälle, lennättäjä maksaa. Mutta jos kone putoaakin teknisestä viasta johtuen eikä tuottamusta muutenkaan voida osoittaa, voi lennättäjä nostaa kätensä pystyyn ja todeta että sattuuhan näitä.

Semmoista tällä kertaa. Tämän artikkelin osalta koen kuitenkin tarpeelliseksi vastuunrajoituksen muodossa todeta, että yllä sanotussa on nojattu aika puhtaasti Trafin sivujen antiin asiasta, ja asiaan saattaa liittyä joitakin ilmailu-vahingonkorvausoikeudellisia kommervenkkejä, joita allekirjoittanut ei osannut ottaa huomioon. Älä siis lähde prosessaamaan korkeimpaan oikeuteen ihan pelkästään tämän artikkelin viisauksien perusteella jos vahinko sattuu, vaan ota ennemmin yhteyttä johonkin joka tietää asiasta jotain.

Tapio Hokkanen